Ensimmäiset treenit Thaimaan
kuumuudessa läkähdyttävät nopeasti, hiki virtaa, kroppa tuntuu
raskaalta ja pohkeita pistelee. Yli 30 asteen lämpö on raju
vastakohta Suomen treeniolosuhteille, joissa harvoin pystyy
lyhythihaisissa harjoittelemaan. Muutenkin treeni Thaimaassa on
yleensä aina kovaa: aamuin illoin juostaan, hypitään narua,
tehdään pädejä, potkitaan säkkiä ja vedetään
lihaskuntoliikkeitä. Salin ottelijoille kyseessä on yleensä työ,
joten länsimaalaisen thainyrkkeilyä harrastavan tietokonetyöläisen
pitää aloittaa touhu maltilla.
|
Teep! Voimaa pysäriin. |
Bangkokissa suuntasimme
mieheni kanssa FA Groupin salille, jossa maajoukkuetoveri Kristoffer
Björkskog oli jo jonkin aikaa treenannut. Lähiottelustaan
tunnetulla salilla oli iltapäivisin ruuhkaista. Pädimiehillä
riitti tahkottavaa ja itse piti olla tyrkyllä, jos halusi mitseille
päästä. Välinetreeniin kuului yksittäisiä tai kaksittaisia
potkuja ja lyöntejä, polvia ja kyynerpäitä, hyvin perinteistä
mitsitahkoamista siis. Hauska lisä oli salin tuore nyrkkeilykoutsi,
jonka pitkät lyöntisarjat kuumensivat myös pääkoppaa.
Saleilla joilla olen käynyt treenit maksavat noin 300 - 600 bahtia eli vajaasta 10 eurosta lähemmäs 20 euroa per kerta. Viikko- tai kuukausimaksuilla hinta on sitten edullisempi. Kertamaksulla kuittaa hyvän treenin. Extrahuomiota tai tekniikkavinkkejä saa, jos aikoo otella tai on ollut salilla jo
pidempään. Ja ihmekös tuo, ei jokaiseen ohikulkijaan voi panostaa.
Itse olin iloinen päästyäni salin pitkäaikaisen opettajan Kru
Dieselin kanssa pädeille. Kun sitten parin treenikerran jälkeen
ilmoitimme jatkavamme Chiang Maihin, näytti kru loukkaantuvan.
Olihan se itsekin hieman haikeaa sanoa heipat, kun juuri alkaa
tutustumaan salin porukkaan, mutta neljän viikon reissu on lyhyt, ja
mieli poltteli pois Bangkokista.
Pädejä kru Dieselin kanssa.
Olemme viihtyneet viimeiset pari
reissua pohjois-Thaimaassa. Siellä eläminen on edullista ja
halutessaan ottelun saa helposti, koska Chiang Maissa on paljon
naisthainyrkkeilijöitä. Lajilegenda Sylvie von Duuglas-Ittu onkin
sanonut, että Chiang Maissa on naisottelijan paras olla. Ja tosiaan,
kaupungissa on ainakin neljä stadionia, joissa jokaisella otellaan
3-6 kertaa viikossa. Ottelijoille on siis kysyntää.
Saavumme Chiang Maihin täydellisesti
niin, että pääsemme kannustamaan maajoukkuetoveri Satu Mykkästä
Chiang Mai Boxing Stadiumille. Paikallisilla stadioneilla ottelevat
eivät vedä painoa, joten yleensä punnituksia ei ole. Ainoastaan
Thapae Stadionilla ottelijat punnitaan ennen kehään menoa, mutta
sillä ei ole merkitystä sen kanssa mihin sarjaan ottelu on sovittu.
Punnitusten puuttuminen näkyy yleensä siinä, että vastustajat
voivat olla tuhdissakin kunnossa eikä yli viiden kilon painoerot ole
ollenkaan tavattomia. Näin myös Mykkäsen ottelussa. Tästä
huolimatta otteluparin valinta on mennyt nappiin ja erittäin
tasaväkinen matsi on viihdyttävää katsottavaa.
|
Ice ja minä. Treenataan kovaa, mutta ei ryppyotsaisina. |
Itse pidän Thaimaassa ottelemista
jotenkin paineettomampana kuin Suomessa. Otteluja on usein ja
lopputuloksella ei ole niin merkitystä. Tällä reissulla kiinnitin
huomiota myös siihen, että valmiiksi häviöllä oleva osapuoli
saattoi kipeän osuman jälkeen tyytyä ennemmin tyrmäykseen kuin
kunniakkaaseen, mutta turhaan loppuun asti taistelemiseen. Seuraava
matsi on luultavasti jo pikapuoliin, joten miksi itseään telomaan.
Jälleen pientä kontrastia Suomeen, jossa sparreissakin saatetaan
ottaa tosissaan mittaa kotisalin herruudesta. Muutenkin matseja
saatetaan vatuloida ihan liikaa.
Sali jolla olemme aiemmin Chiang Maissa
käyneet on lopettanut toimintansa. Löydämme läheltä uuden salin, toteamme treenit hyviksi ja jäämme sinne. Vaihtoehtoja on tarjolla paljon. Satu treenasi Lanna
muaythai -salilla, ja tuntui viihtyvän siellä. Chiang Maissa asuva
ruotsalainen ottelija Sandra Gådvik kyseli minua aiemmin treenaamaan
Santai-salille, mutta aikataulumme menivät ristiin ja kyseiselle
salille on n. 30 kilometrin matka kaupungista. Ehdimme kuitenkin tavata turreilupäivän merkeissä, johon kuului museota, syömistä ja thainyrkkeilykeskusteluja.
|
Yhteisöllisyys on iso osa thainyrkkeilyä. Aikaa vietetään yhdessä myös salin ulkopuolella. |
Käymme mieheni kanssa yhtenä iltana
pyörimässä Kalareen iltamarkkinoilla ja näemme tutun
shortsikauppiaan kolmen vuoden takaa. Hän tietää kertoa, että
vanhan salin treenauttaja Kai on nykyään hommissa salilla, joka on
ihan lähellä. Käymme kurkkaamassa paikan ja sieltähän Kai
löytyy. Salilla on useita ottelijoita ja varmasti puitteet
ottelemiseen ja treenaamiseen ovat sielläkin kunnossa. Muitakin
saleja näkyy pitkin kaupunkia. Monilla saleilla on nettisivut ja
sometilit, joiden kautta voi jo Suomesta käsin tutkailla millaista
meno näyttää olevan.
Löytämämme Fight Knight
-thainyrkkeilysali on vartin kävelymatkan päässä hotelliltamme.
Treenauttaja Ice on nuori thaimaalainen, jolla on noin 80 ottelua.
Hän innostuu laittamaan minut kovaan rääkkiin ja joudun hieman
toppuuttelemaan hänen treenivisioita. En aio lomalla nousta
seitsemältä aamulla juoksemaan niin, että hän ajaa mopedilla
vieressä ja huutaa vauhtia. Käyn siis itsekseni hölkällä ennen
kuin tulen kymmenen aikaan treenaamaan aamulla. Iltapäivällä
treenaamme toistamiseen neljän-viiden aikaan. Parasta treeneissä on
kun saa kahdenkeskistä aikaa treenauttajalta. Yleensä silloin saa
vinkkejä tekniikkaan tai voi kysyä, miten tehdä tässä tai tässä
tilanteessa tai miten tuo äskeinen kaato oikein tehtiin.
Kahdenkeskinen oppiminen sopii minulle paljon paremmin kuin
perinteinen suomalainen ryhmätreeni, missä yksi näyttää jonkun
tekniikan ja 20 muuta yrittää matkia perässä. Täällä
korostuukin se, mistä perinteisessä thainyrkkeilyssä on kyse:
käytetään päätä.
|
Ice näyttää, miten ram muay tehdään kauniisti. |
Thainyrkkeily on Thaimaassa todella
suosittua. Otteluja käydään koko ajan joka paikassa, ei ole
sellaista kolkkaa jossa ei salia olisi. Thainyrkkeilyä tulee
televisiosta ja isot ottelijat ovat supertähtiä. Tätä vasten on
huvittavaa kuinka vieras laji muay thai meillä on. Olen selittänyt varmasti tuhansia kertoja, mitä se thainyrkkeily on
ja miten se eroaa nyrkkeilystä. Sitten se vielä sekoitetaan
iloisesti potkunyrkkeilyyn tai äännetään maitaiksi erään
drinksun mukaan. Thainyrkkeily on Thaimaassa kasvattanut
suosiotaan myös kuntoilumuotona, mikä on erittäin hieno asia lajin
elinvoimaisuuden kannalta. Itse
tosin karautan mopedilla karkuun, jos sali tarjoaa cardiomuaythaita.
|
Me ja Fight Knightin treenauttajat. Chiang Maissa on paljon stadioneita ja naisottelijoita, joten matsin saa helposti. |
|
|
-Lotta